Koska työpäivästäni on jäljellä noin kaksi ja puoli tuntia eikä mulla ole täällä mitään tehtävää, ajattelin tehdä pienen postauksen aiheena jo alle kahden viikon (!) päästä tapahtuva Flow Festival. Vuorossa esittely artisteista, jotka itse aion tsekata, ja samaa suosittelen teillekin. Osa esiintyjistä ovat tuttuja aiemmista postauksista, ja osa taas ansaitisisivat kokonaan oman musatärppi(tm)-esittelynsä.
PERJANTAI:
Warpaint
Perjantaina kello 21.00 esiintyvä Warpaint on ainakin muutamalla tavalla hieman poikkeuksellinen bändi. Toisin kuin niin moni nykypäivän tyttöbändi (jolla tässä tapauksessa tarkoitetaan yhtyettä, jonka kaikki jäsenet ovat kauniimman sukupuolen edustaja), bändi ei leikittele söpöydellä soittamalla korostetun yksinkertaisia tyttö-poika-aiheisia kappaleita. Warpaintin jäsenet on viimevuotisen debyyttialbuminsa perusteella oikeasti lahjakkaita soittajia ja säveltäjiä, jotka ovat rakentaneet tutuista rakennuspalikoista omanlaistansa musiikkia. Erityisesti bändin rytmiryhmä vakuuttaa. Bändin musiikki on kuin Sofia coppolan ohjaaman, kivikautisia heimoristiriitoja kuvaavan elokuvan soundtrackiltä.
El Guicho
Perjantai-illan iloisesta kreisibailauksesta huolehtii Espanjan oma poika El Guincho.
Joy Orbison
Perjantai-iltana dj-setillään ihmisiä viihdyttää myös brittituottaja Joy Orbison (ei tiettävästi sukua Roylle). Luvassa dubstepbassomurinaa ja kieroja rytmejä, joiden jälkeen voi alkaa miettiä illan jatkopaikkaa jasiirtyä jatkamaan iltaa pippaloita (festarialueen tuonti-Heinekenia halvempien) nestemäisten päihteiden parissa.
LAUANTAI:
The Pains of Being Pure At Heart
Lauantaina kello 17.45 soittaa bändi, jota odotan kaikkein eniten, The Pains of Being Pure At Heart. Pitchfork kirjoitti uuden Belong-albumin arvostelussaan loistavasti, kuinka The Pains vältti esimerkillisesti joutumasta yhtä juttua (tässä tapauksessa kasariteetä) kierrättäväksi yhden albumin ihmeeksi. Bändi päivitti soundiaan siirtymällä erttäin onnistuneesti vaihtoehtomusiikin aikajatkumolla yhden vuosikymmenen eteenpäin 90-luvulle ja esimerkiksi Smashing Pumpkinsin äänimaailmoihin. Mulla on kovat odotukset keikasta, toivottavasti en pety.
Iron & Wine
Vaikka itse olen vähän pudonnut Sam Beamin kelkasta, on Iron & Winen ekalla Suomen keikalla kova potentiaali olla kova juttu. Vähän harmi, että I&W esiintyy isolla lavalla vielä melko valoisaan aikaan kello 19.30, itse olisin ehkä kääntänyt I&W:n ja Trendi-lehden lukijakunnan megasuosikkiartistin Lykke Lin slotin päittäin. Toivottavasti myös alkupään tuotantoa kuullaan, haluaisin kuulla ekojen levyjen biisejä kokonaiselle bändille sovitettuna.
SUNNUNTAI
Twin Shadow
Sunnuntai on ehkä kuitenkin tämän vuoden Flow'n päivistä kovin. Kello 19.30 esiintyy Twin Shadow, jonka ablumi Forget meni minulta viime vuonna kokonaan ohi. Twin Shadow'n alias George Lewis Jr:n ääntä on vertailtu paljon Morrisseyhyn, eikä täysin perusteetta. Fraseerausseikkojen tulisi kuitenkin tässä tapauksessa jäädä sen faktan varjoon, että mies on säveltänyt ja tuottanut loistavan albumin, joka on täynnä korviahiveleviä sekä sydämensärkeviä melodioita ja koskettavia lyriikoita.
Kanye West
Joo, ehkä tästä ei tarvitse sanoa mitään. Sen sijaan lainaan yhtä hienoa lainia My Beautiful Twisted Fantasyltä:
"One day I'm gon' marry a pornstar
We'll have a big ass crib and a long yard
We'll have a mansion and some fly maids
Nothin' to hide, we both screwed the bridesmaids"
James Blake
James Blakella on ehkä vähän epäkiitollinen esiintymisaika. Luulen, että Kanyen keikan jälkeen aika moni lähtee adrenaliinihöyryissään jatkamaan iltaa jonnekkin muualle ja Blaken keikkaa katsovat eivät ehkä jaksa keskittyä tällaseen hissuttelumusiikkiin Kanyen kreisibailausvyörytyksen jälkee. JB:llä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet laittaa koko festivaali kunnialla pakettiin hyvin hoidetulla setillä ja tehdä Flow 2011:sta ikimuistettava.
pidetään huolta,
sankari.
