Näytetään tekstit, joissa on tunniste smith westerns. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste smith westerns. Näytä kaikki tekstit
torstai 7. maaliskuuta 2013
Uusi kappale Smith Westernsilta
Muistaako kukaan kun aloitin tämän blogin vuonna 2011? Aivan ensimmäinen esittelemäni bändi oli Smith Westerns. Yhtyeen toinen albumi Dye It Blonde edusti sitä, mitä rockmusiikki voi parhaimmillaan olla: nuroia jätkiä soittamassa pop-kappaleita siitä, mitä on olla nuori.
No, Smith Westerns julkaisee kesäkuun 11. uuden albumin nimeltään Soft Will. Ensimmäinen sinkku, Varsity, julkaistaan digitaalisena 12.3 ja seiskansa 14. toukouuta, mutta kappaleen voi käydä kuuntelemassa jo nyt Soundcloudin kautta. Uusi kappale kuulostaa Dye It Blonde-albumin materiaaliin verrattuna hieman kypsemmältä, vähemmän riehakkaalta mutta he eivät todellakaan ole menettäneet kykyään säveltää tuhatwattisella teholla iskeviä pop-koukkuja.
maanantai 21. maaliskuuta 2011
MUSATÄRPPI #1: SMITH WESTERNS
Koska kansa kuulemma janoaa kuulla uutta musaa, siirrytään suoraan asiaan:
Välillä kehoni valtaava vastaansanomaton tunne hankkia uutta musiikkia kuunneltavaksi sai minut hallintaansa viime viikonloppua, ja jonkin näkösenä heräteostoksena kannoin kotiin SMITH WESTERNSin toisen levyn (ekaa en oo kuullu) DYE IT BLONDEN, jonka bändi julkaisi tossa vuoden alussa. Kuulin joskus samoihin aikoihin bändin jonku biisin radiosta, totesin että kuulostaapa hyvältä.
Esim. Pitchforkilta levy sai 8.4 (sen skaalalla erittäin hyvä) ja Best New Music -leiman. Mitä nyt ei toisaalta voi pitää merkkinä yhtään mistään, kunhan nyt laitoin tähän. Rolling Stone anto 3 ja puol tähteä, vertailun vuoksi.
Jossai haastattelussa bändi on sanonut (joka koostuu muuten 18-20-jannuista) vaikutuksensa olevan joku 60-luvun psykedeliapop, T. Rex ja Marc Bolan ja glam-vaiheen Bowie. Ainakin tässä tapauksessa musa kuulostaa aika pitkälti myös bändin vaikuttajilta. Melodiat on hienoja ja kitarat helejää. Eniten täytyy hehkuttaa liidikitaristin saundia, joka on aivan älyttömän irstaan hunajallinen.
niin tai näin, levy on ihan TÖRKEEN HYVÄN KUULOSTA poppista. En juuri koskaan kuuntele levyjä monta kertaa putkeen, mutta viime viikonlopusta en juurikaan ole vaivautunut etsimään levyhyllystä, itunesista tai ipodilta muuta ku Smith Westernsiä.
WEEKEND
IMAGINE PT.3
Levyn hittibiisi, joka aiheutti samanlaisia järistyksiä ensikuulemalta kuin Girlsin Lust for Life tai Pains of being pure at heartin Come Saturday aikoinaan.
ALL DIE YOUNG
Välillä kehoni valtaava vastaansanomaton tunne hankkia uutta musiikkia kuunneltavaksi sai minut hallintaansa viime viikonloppua, ja jonkin näkösenä heräteostoksena kannoin kotiin SMITH WESTERNSin toisen levyn (ekaa en oo kuullu) DYE IT BLONDEN, jonka bändi julkaisi tossa vuoden alussa. Kuulin joskus samoihin aikoihin bändin jonku biisin radiosta, totesin että kuulostaapa hyvältä.
Esim. Pitchforkilta levy sai 8.4 (sen skaalalla erittäin hyvä) ja Best New Music -leiman. Mitä nyt ei toisaalta voi pitää merkkinä yhtään mistään, kunhan nyt laitoin tähän. Rolling Stone anto 3 ja puol tähteä, vertailun vuoksi.
Jossai haastattelussa bändi on sanonut (joka koostuu muuten 18-20-jannuista) vaikutuksensa olevan joku 60-luvun psykedeliapop, T. Rex ja Marc Bolan ja glam-vaiheen Bowie. Ainakin tässä tapauksessa musa kuulostaa aika pitkälti myös bändin vaikuttajilta. Melodiat on hienoja ja kitarat helejää. Eniten täytyy hehkuttaa liidikitaristin saundia, joka on aivan älyttömän irstaan hunajallinen.
niin tai näin, levy on ihan TÖRKEEN HYVÄN KUULOSTA poppista. En juuri koskaan kuuntele levyjä monta kertaa putkeen, mutta viime viikonlopusta en juurikaan ole vaivautunut etsimään levyhyllystä, itunesista tai ipodilta muuta ku Smith Westernsiä.
WEEKEND
IMAGINE PT.3
Levyn hittibiisi, joka aiheutti samanlaisia järistyksiä ensikuulemalta kuin Girlsin Lust for Life tai Pains of being pure at heartin Come Saturday aikoinaan.
ALL DIE YOUNG
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)